Helsingin Lastentarhanopettajat Ry

30

syyskuuta

Täällä yhdistys, kuuleeko jäsen?

Reija Ahola & Anna Saario

Syksyn toimintakausi on jo hyvässä vauhdissa päiväkodeissa ja niin myös meillä täällä Helassa. Suunnitellessamme syksyn toimintaa tajusimme, että viestinnässä pätevät monet samat lainalaisuudet puhumme sitten päivätyöstämme lastentarhanopettajina tai yhdistyksen toimijoina. Molemmissa suunnitellaan innolla uutta toimikautta ja tehdään kovasti töitä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä työ sekä sen kautta tulleet saavutukset olisi tietenkin hienoa saada näkyväksi, päiväkodeissa ensisijaisesti lasten vanhemmille ja yhdistyksessä jäsenillemme.

Molemmissa toimitaan yhteisellä asialla, lastentarhanopettajana tehdään vanhempien kanssa yhteistyötä lapsen parhaaksi, kun yhdistyksessä hallituksen ja jäsenistön vuoropuhelu palvelee edunvalvonnan tavoitteita. Päiväkodeissa järjestetään vanhemmille erilaisia tilaisuuksia. Helassa taas järjestämme monenlaisia jäsentapahtumia. Tilaisuuksien järjestäjänä toivoo, että ne voivat tarjota jotain hyödyllistä osallistujilleen ja, että löydämme uusia tapoja tehdä yhteistyötä. Mitä jos tilaisuuksiin ei tulekaan osallistujia toivotunlaisesti? Mitä jos tuntuu siltä, että omaa työtä ei osata arvostaa? Tietääkö kukaan mitä kaikkea me oikeastaan teemme? Kiinnostaako se mitä teemme?

Lasten kanssa? Yhdistyksenä?

Tällaisia pohdintoja saattaa joskus nousta mieleen ja tuolloin voi miettiä onko vika sisällöissä vai ehkä viestinnässä. Keskitymmekö oikeisiin asioihin viestiessämme vanhemmille toiminnasta tai jäsenille yhdistyksen ajankohtaisista tapahtumista? Onko viestintäkanavat oikeat? Voiko toimintaan osallistua matalalla kynnyksellä? Kuinka helposti lähestyttävän kuvan annamme itsestämme?

Toisaalta kyse on vuorovaikutuksesta ja vastuuta voi antaa myös viestin vastaanottajalle. Jos osallistuu, antaa palautetta ja kertoo mielipiteensä, niin on mahdollisuus vaikuttaa. Tuleva toiminta, sisällöt ja viestinnälliset ratkaisut voivat muovautua entistä toimivammiksi, hyödyllisemmiksi ja kiinnostavammiksi.

Tämä edellyttää tietenkin kykyä kuunnella ja muokata omaa toimintaa palautteen perusteella. Se vaatii avoimuutta, rohkeutta ja halua tehdä yhdessä. Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö on arvokas lisävaranto lastentarhanopettajan työhön. Sen lisäksi se, mitä viestimme ulospäin, luo kuvaa varhaiskasvatuksesta. Dokumentointi ja viestintä ovat avainasemassa varhaiskasvatuksen arvostuksen nostamisessa. Sille kannattaa uhrata ajatustyötä.

Me toivomme, että Hela on sellainen yhdistys, jonka toiminta on (läpi)näkyvää ja, johon jäsenten on helppo ottaa yhteyttä. Juttelemme mielellämme tilaisuuksissa ja otamme kiitollisina vastaan palautetta. Haluamme kehittää toimintaamme ja viestintäämme niin, että se palvelee jäsenistöä parhaalla mahdollisella tavalla. Kentältä tulevat viestit ovat tärkeitä työllemme. Edunvalvontatyö on yhteistyötä. Yhdessä meillä on parhaat mahdollisuudet vastata lastentarhanopettajan työelämän haasteisiin ja etsiä kipeisiin kohtiin ratkaisuja. Ja kun työmme kantaa hedelmää haluamme iloita siitä yhdessä.